Satotaso


MTT / Maatalouden uudet teknologiat hanke, KPAMK Haapajärvi

 

 


Keskimäärin sama sato

Saksassa ja Ranskassa tehtyjen kaksikymmenvuotisten tutkimusten mukaan satotaso on suorakylvössä pysynyt keskimäärin samana kuin perinteisillä menetelmillä. Suomessa saman tuloksen vahvistaa TTS:n viljelijäkyselytutkimus. Samaa mieltä ovat myös lukuisat VM-aitosuorakylvökoneen käyttäjät.

Yhtä suuren satotason edellytys on, että pellon perusasiat kuten vesitalous ja happamuus ovat kunnossa. Ojitus pitää olla toimiva ja pellot on muotoiltava siten, ettei vesi jää seisomaan notkelmiin. Suorakylvöön siirryttäessä on tärkeää, että maan rakenne on hyvä eikä pelto ole liiaksi tiivistynyt edellisen kasvukauden aikana. Siirtymäkauden alussa voi olla eduksi kevytmuokata pellon pintaa. Yleensä kuin saadaan hyvä sato, pellon pintaan tulee kantava sänki ja juurimassa. Sen jälkeen peltoa ei tarvitse enää muokata.

Kun maata ei kynnetä eikä muokata, on monivuotisten rikkakasvien torjunta tärkeää. Jos monivuotiset rikkakasvit yleistyvät, ne vaikuttavat suoraan satotasoon. Nykyisillä kasvinsuojeluaineilla rikkakasvit on helppo pitää kurissa ja siemenpankin ehtyessä rikkakasvien torjuntatarve ajanoloon vähenee.
Katso rikkakasvit.

MTT on tehnyt satotutkimuksia, joissa hyvissä olosuhteissa suorakylvöllä on päästy samaan satotasoon kuin perinteisillä menetelmillä. Huomattakoon, että kokeet ovat olleet siirtymäkauden tutkimuksia, joihin on liittynyt myös paljon uuden menetelmän opettelua. Kokeissa satoa on verottanut kylväminen liian myöhään ja liian syvälle. Kylvöajankohtiin sattuneet sateet ovat myös myöhästyttäneet koekylvöjä.