Liete ja karjanlanta

Otteita lehtiartikkeleista

"Lantaa saa levittää ennen suorakylvöä"

Lantaa saa levittää ennen syksyllä tehtävää suorakylvöä. Sekä ympäristötuen että nitraattipäätöksen ehdot sallivat lannan pintalevityksen syyskylvön yhteydessä.

Jotkut viljelijät ovat saaneet viranomaisilta harhaanjohtavaa tietoa. Heille on sanottu, että nitraattipäätös vaatii kaikissa tapauksissa syksyllä levitettävän lannan kyntämistä maahan.

Valtioneuvoston nitraattipäätöksessä sanotaan näin: "Syksyllä muuhun kuin perustettavaan kasvustoon levitetty lanta on aina välittömästi mullattava tai kynnettävä." Nitraattipäätös ei siis vaadi, että suorakylvettävälle lohkolle levitetty lanta mullattaisiin tai kynnettäisiin maahan, ylitarkastaja Heikki Latostenmaa ympäristöministeriöstä vahvistaa.

Ympäristötuen ehdot ovat tässä asiassa lähes yhtenevät nitraattipäätöksen kanssa. Niissä lähtökohta on, että maan pintaan syksyllä eli 31.8. jälkeen levitettävä lanta kynnetään maahan (Ympäristötukiopas, sivu 15). Poikkeuksen tekevät syksyllä perustettavat kasvustot. Kun syysvilja kylvetään suoraan sänkeen suorakylvökoneella, asia on ympäristötuen kannalta kunnossa, ylitarkastaja Sini Wallenius maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.

Nurmille lantaa ei voi levittää 31.8. jälkeen, ellei sitä sijoiteta tai peltoa kynnetä levityksen jälkeen.

Ympäristötuen syksyn lannanlevitystä koskevat ehdot sitovat niitä tiloja, jotka ovat ilmoittautuneet kotieläintiloiksi. Niiden, jotka ovat valinneet kasvinviljelytilavaihtoehdon, tulee noudattaa nitraattipäätöksen määräyksiä. Siellä kynnön vaihtoehtona siis on muokkaus, kun lantaa levitetään muuhun kuin perustettavaan kasvustoon.

Ympäristötuen valvonnassa lannan levitysaika tarkistetaan lohkijkohtaisesta kirjanpidosta.

Ympäristötuen ja nitraattipäätöksen mukaiset lannan syksyiset enimyäislevitysmäärät löytyvät oheisesta taulukosta.

Lantalaatu tn/ha
Naudan ja hevosen 30
Sian 20
Kanan ja turkiseläinten 10

Satu Lehtonen

 

"Suorakylvössä lietelanta muokkautuu maahan"

Suorakylvössä lietelanta muokkautuu maahan riittävän hyvin, erillistä muokkausta esimerkiksi lapiorullaäkeellä ei tarvita. Näin linjaa ympäristöneuvos Heikki Latostenmaa ympäristöministeriöstä.

Nitraattiasetus vaatii, että "orgaaninen lannoite on aina välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa, mullattava tai pelto kynnettävä". Asetuksen vaatimus tulee täytettyä, kun lietelanta levitetään pellon pintaan ja sen jälkeen maa kylvetään suorakylvökoneella, Latostenmaa sanoo.

Useilta kymmeniltä hehtaareilta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että suorakylvössä lanta muokkautuu riittävästi, ympäristöministeriöstä kerrotaan.

Lietelannan levitysaikaa voi pidentää jatkamalla sitä orastumisen jälkeen. Oraille lietelanta kannattaa levittää letkulevittimellä, jolloin ravinteet tulevat kasvuston juurelle. Nurmilla lietelannan voi sijoittaa maahan, mutta viljamailla se ei kovin hyvin onnistu. Sijoitusvantaat riipivät oraita irti maasta.

Nitraattiasetus sallii pintalevityksen tasaisille pelloille eli niille, joiden keskimääränen kaltevuus on enintään 10 prosenttia. Pintalevitystä oraille ja nurmille kuitenkin vierastetaan.

Asetuksen mukaan lantaa saa levittää pellolle enintään 170 typpikiloa vastaavan määrän vuodessa. Typpilannoitus on aina kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä.

Pirjo Loiskekoski

 

"Lietelanta imeytyy hyvin viljapellon pintaan"
Tutkimuksessa vain kolme prosenttia typestä haihtui

Viljapellon pintaan kylvön jälkeen nauhamaisesti (vastaa letkulevitystä) levitetty lietelanta imeytyy pintamaahan hyvin. Maa sitoo lannan liukoista ammoniumtyppeä niin, että vain kolmisen prosenttia siitä haihtuu taivaan tuuliin, kertoi tutkija Pasi Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta maataloustieteellisen seuran kokouksessa Jokioisissa keskiviikkona.

Kasvit eivät välttämättä pysty täysipainoisesti hyödyntämään pellon pintaan levitettyä lantaa. Ravinteet voivat olla huonosti juurten saatavilla, Mattila huomautti.

Tutkimuksessa lietelanta levitettiin viljapellon pintaan kevätvehnän ollessa 1-2- tai 3-4-lehtiasteella.

Nurmen pintaan levitetystä lietelannasta haihtui ammoniakkia huomattavasti enemmän kuin viljapellon pintaan levitetystä. Nurmen kasvusto ja tiiviimpi maanpinta ilmeisesti vähentävät lannan imeytymistä maahan, jolloin ammoniakkia haihtuu enemmän, Mattila arvioi.

Viljapelto näyttää tutkimuksen mukaan paremmalta paikalta, kun lietelantaa pitää levittää pintaan, tutkija summaa. Viljapeltoon aikaisessa kasvuvaiheessa tehdystä hajalevityksestä ja nauhalevityksestä haihtui suurin piirtein yhtä paljon ammoniakkia. Jos lanta olisi levitetty korkeaan ja tiheään viljakasvustoon, nauhalevityksestä olisi todennäköisesti haihtunut vähemmän.

Lietelannan sijoittaminen esti tutkimuksissa ammoniakin haihtumisen lähes täysin. Sijoittaminen on parempi senkin takia, että ravinteet tulevat paremmin juurten saataville, Mattila sanoi. Kevätviljalle kylvön jälkeen tai nurmeen tehdyn sijoituksen haittana ovat kasvustovauriot.

Äestys ei vie ravinteita yhtä syvälle kuin sijoitus.

Ammoniakin haihtuminen oli runsainta heti levityksen jälkeen ja väheni nopeasti sen jälkeen. Joissakin tutkimuksissa haihtuminen lisääntyi, kun tuuli yltyi.

Suurin ravinnekuormitus aiheutui nurmen pintaan levitetystä lietelannasta. Vuosina 1998-2000 yhteenlaskettu kokonaisfosforikuormitus oli 4,8 kiloa hehtaarilta pintalevitysruuduilta, 2,1 kiloa sijoitusruudulta ja 1,5 kiloa väkilannoiteruudulta, tutkija Jaana Uusikämppä MTT:stä kertoi.

Vastaavasti kokonaistyppikuormitus samoissa tilanteissa oli 11, 6,5 ja 3,5 kiloa hehtaarilta.

Tutkimusaseman johtaja Erkki Joki-Tokola esitteli kokouksessa tutkimusta, jossa oli selvitety naudan lietelannan käyttöä nurmen perustamisen yhteydessä. Joki-Tokolan johtopäätös oli, että nurmen ja rehuviljan typpilannoituksen hyväksikäyttöastetta saadaan parannettua vasta, kun karjatilojen peltomaiden ominaisuudet otetaan huomioon suosituksissa. Pitää ottaa huomioon runsas orgaanisen aineksen määrä ja siitä kasvukauden aikana vapautuva typen määrä.

Pirjo Loiskekoski

 

"Kuivalantaa voi levittää suorakylvetyille oraille"

Kuivalantaa voidaan levittää kesällä oraille suorakylvössä. Sama koskee lietelannan levittämistä kasvustoon, toteaa ympäristöneuvos Heikki Latostenmaa ympäristöministeriöstä.

Julkisuudessa on viime aikoina ollut ristiriitaista tietoa kuivalannan levittämisestä kesällä suorakylvöksille. Toiset ovat väittäneet, ettei kuivalantaa saa levittää kasvustoon, koska multausvaatimus ei täyty. Toisten mielestä kasvustoon levittämiselle ei ole esteitä.

Maa- ja metsätalousministeriö sysää asian ympäristöministeriölle, joka vastaa nitraattiasetuksen täytäntöönpanosta. Ympäristötuen lannanlevitysvaatimukset lähtevät nitraattiasetuksesta.Latostenmaan mukaan nitraattiasetus ei rajoita kesälevitystä. Päinvastoin, kesällä lantaa kasvustoon levitettäessä nitraatin valuminen vesistöön on aika epätodennäköistä.

Toinen asia on, onko kasvustoon levittäminen järkevää viljelyn kannalta. Oraisiin tarttunut kuivalanta saattaa aiheuttaa polttovioituksiaja sitä kautta sadonmenetyksiä, Latostenmaa miettii. Sama koskee lietelannan levittämistä kesällä kasvustoon.

Latostenmaan mukaan suorakylvö asettaa vaatimuksia kuivalannan levityskalustolle, jotta lanta saadaan leviämään mahdollisimman tasaisesti. Kunnollinen lopputulos edellyttää tarkkuuslevittimiä kuten pysty- tai vaakarepijöillä ja lautaslevittimillä varustettuja vaunuja.

Ympäristöministeriö ei asetu poikkiteloin kuivalannan kevätlevityksessäkään. Latostenmaan mukaan multausvaatimus katsotaan täyttyvän, kun kuivalanta on levitetty tarkkuuslevittimelläja sen jälkeen pelto kylvetään suorakylvökoneella, jossa on kiekkovantaat. Multausteho paranee, kun ajonopeutta on riittävästi.

Latostenmaan mukaan ympäristöhallinto suhtautuu myönteisesti suorakylvöön, jota se pitää ympäristön kannalta ainakin toistaiseksi parhaana esiin tulleena menetelmänä. Tutkimusta kaivataan vielä muun muassa torjuntaaineiden huuhtoutumisesta.

Veikko Niittymaa

Viljelijöiden kokemusten mukaan lietteen hajalevityksessä pellon pinnalle ehtii typpeä haihtua jonkin verran, ja lietteen multaus kylvökoneella ei ole aivan yhtä tehokas keino kuin erillinen multaus lautasmuokkaimella tai tasojyrsimellä. Siksi haihtunut typpi voidaan korvata rakeisella typpilannoitteella tai isommalla lietemäärällä.