Menetelmä

 

Aitosuorakylvön edelläkävijä

VM on suorakylvön edelläkävijä Suomessa. Vuodesta 1998 lähtien on koneita valmistettu jo yli 1500 kpl ja vuoden 2015 yhteenlaskettu kylvöpinta-ala VM-aitosuorakylvökoneilla ylittää 230 000 hehtaaria. Se on noin 20% Suomen kevätkylvöpinta-alasta.

Nimi aitosuorakylvö on otettu käyttöön, jotta kone ja menetelmä erottuvat perinteisistä kevytmuokatulle maalle tarkoitetuista ja esimuokkausta käyttävistä suorakylvökoneista.

Kylvö suoraan sänkeen

VM-aitosuorakylvö säästää aikaa ja vähentää viljelykustannuksia. Se on myös ympäristöä säästävä viljelymenetelmä, ja se parantaa maan rakennetta. VM-aitosuorakylvössä kylvö tehdään suoraan edellisen kasvuston sänkeen ilman minkäänlaista muokkausta. Suomessa menetelmä on uusi, mutta muualla maailmassa se on ollut jo kymmeniä vuosia käytössä. VM-aitosuorakylvökone soveltuu myös kynnetyn ja muokatun maan kylvöön, mutta maata muokattaessa säästöt puolittuvat sänkikylvöön verrattaessa. Vuonna 2008 maailman suorakylvö- eli no-till-ala oli yli 100 milj ha.

Keväällä ja syksyllä

Aikaisemmin Suomen markkinoilla olleet suorakylvökoneet on tarkoitettu kevytmuokautun maan kylvöön ja valmistajat suosittelevat suorakylvöä niillä vain edullisissa olosuhteissa ja etupäässä syyskylvöille. VM-aitosuorakylvökone on sen sijaan suunniteltu nimenomaan sänkikylvöön. Kylvö sänkeen onnistuu sekä keväällä että syksyllä.

Kylvötekniikka

Kylvökoneen vannas leikkaa pyöriessään maahan uran johon siemen ja lannoite sijoitetaan. Koska siemen ja lannoite menevät samaan vakoon, on vantaiden määrää voitu puolittaa. Siksi koneen vannaspaino on puolet isompi kuin erillislannoitevantailla varustetuissa koneissa. Vannaspaino riittää sänkikylvöön ilman esimuokkausta. Kone ei vaadi suurta vetotehoa ja kylväminen onnistuu jo keskikokoisella traktorilla.

Kasvinsuojelu

Kynnön ja muokkauksen jäädessä pois monivuotiset rikkakasvit torjutaan glyfosaattiruiskutuksella. Ks. rikkakasvit.

Kasvurytmi

Sänkipeitteinen maa lämpenee ja kuivuu hitaammin kuin muokattu maa, ja kylvämään päästään hieman perinteistä viljelyä myöhemmin. Aitosuorakylvetty maa pystyy kesän ja syksyn aikana kuromaan kylvöajankohdan eron kiinni ja puinti voidaan aloittaa yleensä yhtä aikaa perinteisen viljelyn kanssa. Aitosuorakylvön kasvurytmi on syyskesäpainotteinen. Kun perinteisen viljelyn kasvukausi loppuu, aitosuorakylvetyn kasvu ja sadontuottokyky jatkuu pitempään.

Kylvöajankohta

Aitosuorakylvökonekäyttäjien mukaan paras kylvöajankohta on muutama päivä tai lähes viikko myöhemmin kuin perinteisessä viljelyssä. Yleensä kun perinteisesti viljelevät lähtevät muokkaamaan peltojaan, on sopiva ajankohta juolavehnäruiskutukselle. Kylvötyöhön pelto on valmis säästä riippuen 1-3 päivää ruiskutuksen jälkeen.

Ympäristöystävällinen kylvömenetelmä

VM-aitosuorakylvömenetelmä vähentää maan ravinnepäästöjä vesistöihin ja hiilidioksidipäästöjä ilmakehään noin 70%:lla. Ks. ympäristöpäästöt.
Menetelmä parantaa myös maan rakennetta ja kasvukuntoa. Pieneliötoiminnan vilkastuessa ja ekosysteemin toimiessa keinoravinteiden tarve ajan mittaan vähenee.

Monivuotisten rikkakasvien torjuntaan käytetty glyfosaatti hajoaa mikrobitoiminnassa kesän aikan pellon pinnassa eikä siitä siten ole haittaa ympäristölle.