Ekosysteemi

Aitosuorakylvö

Perinteinen kylvömenetelmä

Aitosuorakylvössä maata ja kasvijätteitä ei tarvitse muokata. Edellisen kasvuston muodostama sänki, juuri ja makrokanavisto jäävät ehjiksi uudelle kasvustolle. Puimurin silppuama olkimassa jää pellon pinnalle veden haihtumissuojaksi ja pieneliöiden ravinnoksi.

Sänki ja olki pellon pinnalla muodostavat otolliset olosuhteet pieneliöiden lisääntymiselle. Maahan muodostuu luonnonmukainen ravinnekierto, jossa pieneliöt irrottavat maasta ja orgaanisista aineista ravinteita kasvien käyttöön.

Olkikate suojaa pieneliöitä liialliselta kuivuudelta ja keskikesällä liialliselta kuumuudelta. Sateella eloperäinen aines estää maan liettymisen. Vuosittainen olkikate häviää osin pieneliöiden ravinnoksi ja osa lahoaa luonnollisella tavalla.

Aitosuorakylvö parantaa maan rakennetta

  • Pellon pinnassa oleva sänki on pellon luonnonmukainen suojakate
  • Sänki on pieneliöiden ja mikrobien ravinnonlähde
  • Sänki hajoaa pellon pinnassa humukseksi ja orgaaniseksi hiileksi
  • Sänki suojaa humusta ja hiiltä hiilidioksiidipalamiselta ja siten humuksen vähenemiseltä
  • Pieneliötoimnta ja mikrobitoiminta muodostaa maahan eritteitä, jotka parantavat maan mururakennetta ja muodostavat maahan mikro- ja makrohuokosia
  • Mikrobitoiminta hajoittaa kasvinsuojelujäämät ja suojaa viljaa kasvitaudeilta

 Maan rakenteen parantuessa: (Lähde: ECAF:n säästävä viljely)

  • Maan tiivistyminen vähenee
  • Maan vedenläpäisykyky paranee
  • Maan huokoisuus paranee
  • Maan kuivuudensieto paranee
  • Maan veden- ja ravinteiden pidätyskyky paranee
  • Maan happamuus pienenee
  • Maan ravinteiden irroituskyky paranee
  • Hiilidioksiidipäästöjen sijaan viljely toimii hiilidioksiidinieluna
  • Ympäristönkuormitus vähenee
  • Viljely toimii kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti

Perinteinen kyntö ja muokkaus heikentää maan rakennetta

  • Kynnettäessä pellon pinnassa oleva pieneliö- ja mikrobitoiminta vähenee
  • Kyntö ja muokkaus vähentävät maan humusta ja hiiltä ilman biologisen hapetuksen vaikutuksesta hiilidioksidiksi
  • Humuksen määrä on vähentynyt pelloista traktoriaikakaudella 30-50%
  • Humuksen, pieneliö- ja mikrobitoiminnan vähetessä maan rakenne huononee

Näistä seuraa että: (Lähde: ECAF:n säästävä viljely)

  • Maa tiivistyy enemmän
  • Maa liettyy herkemmin
  • Maa kärsii märkyyttä ja kuivuutta herkemmin
  • Maan pienhiukkaset kulkeutuvat enemmän vesistöihin
  • Maasta vapautuvat hiilidioksiidipäästöt suurenevat
  • Kasvinsuojeluaineita kulkeutuu enemmän hiukkasten mukana vesistöihin
  • Lannoitteita kulkeutuu enemmän vesistöihin
  • Maahan sitoutuneiden ravinteiden liukenevuus kasveille huononee
  • Keinoravinteiden tarve lisääntyy
  • Koneita ja laitteita tarvitaan enemmän
  • Polttoainetta kuluu enemmän
  • Ympäristönkuormitus kasvaa